Kun ostat tulostimeen alkuperäisiä mustekasetteja, voit usein törmätä kahteen käsitteeseen: pigmenttimuste ja väriaine- eli dye-pohjainen muste. Näiden kahden mustetyypin ero ei ole vain tekninen, vaan sillä on suora vaikutus tulosteiden kestävyyteen, väreihin ja käyttökustannuksiin sekä siihen, mihin tarkoitukseen muste sopii parhaiten.
Tässä oppaassa käymme läpi tärkeimmät erot käytännön näkökulmasta: kumpi kestää paremmin aikaa, kumpi sopii valokuville, kumpi on edullisempi ja milloin valinta todella merkitsee.
Pigmentti- ja väriainepohjaisen musteen tärkein ero liittyy siihen, miten muste käyttäytyy paperilla ja mihin kohtaan väri lopulta asettuu.
Tämä yksinkertainen ero, eli kiinnittyykö väri paperin päälle vai imeytyykö se paperin sisään, selittää suurimman osan pigmentti- ja dye-musteiden käytännön eroista.
Jos tulostat asiakirjoja, joita on tarkoitus säilyttää pitkään, pigmenttimuste on lähes aina parempi valinta. Pigmenttimuste kestää huomattavasti paremmin auringonvaloa ja UV-säteilyä. Väriainepohjaiset musteet haalistuvat ajan myötä selvästi nopeammin, erityisesti valokuvissa.
Testien mukaan pigmenttimusteella tulostetut printit voivat kestää ihanneolosuhteissa jopa yli 200 vuotta, kun taas väriainepohjaiset musteet saattavat haalistua äärimmäisissä olosuhteissa jo muutamassa päivässä. Nykyiset dye-musteet kestävät kuitenkin usein 25–30 vuotta ja parhaat yhdistelmät jopa lähes 100 vuotta.
Musteen tyypin lisäksi myös paperilla on merkitystä. Kiiltävät paperit ja optisia kirkasteita sisältävät paperit heikentävät säilyvyyttä. Arkistokelpoisessa tulostuksessa luonnonkuitupaperit ovat yleensä parempi vaihtoehto.
Pigmenttimusteen sisältämät veteen liukenemattomat väripartikkelit jäävät pääosin paperin pinnalle tai sen pintakerrokseen eivätkä liukene veteen. Tämän vuoksi pigmenttimuste säilyttää muotonsa ja kiinnittyy paperiin leviämättä tai liukenematta, vaikka tuloste altistuisi kosteudelle tai kevyille roiskeille. Pigmenttien rakenteen ansiosta ne myös kestävät paremmin hankausta ja kosteutta pitkän ajan kuluessa.
Väriainepohjainen (dye) muste muodostuu molekyyleistä, jotka liukenevat veteen ja imeytyvät paperin kuituihin. Kun vesipisara osuu dye-musteeseen, väri voi liueta ja levitä paperin kuituihin, koska molekyylit ovat vesiliukoisia. Tämän takia dye-musteella tulostetut tekstit ja grafiikat ovat herkempiä haalistumaan tai tahriutumaan, jos tuloste joutuu kosketuksiin veden tai korkean kosteuden kanssa.
Pigmenttimusteen parempi vesikestävyys on yksi syy siihen, miksi toimistotulostimissa juuri musta teksti tulostetaan lähes aina pigmenttimusteella. Asiakirjojen pitää kestää käsittelyä, mapitusta ja satunnaista kosteutta ilman, että teksti leviää tai haalistuu.
Esimerkiksi Canon ja Epson käyttävät monissa valokuvatulostimissa yhdistelmää, jossa musta teksti tulostetaan pigmentti- ja värit dye-musteilla.
Tämä on kohta, jossa valinta kannattaa tehdä ennen ostamista.
Pigmenttimuste sopii parhaiten:
Väriainepohjainen muste sopii parhaiten:
Epsonin mukaan pigmenttimuste soveltuu erityisesti toimisto- ja arkistokäyttöön, jossa tulosteiden kestävyys on tärkeää, kun taas väriainepohjainen muste on tarkoitettu väritulostukseen ja tilanteisiin, joissa korostetaan värien kirkkautta ja sävyjen toistoa.
Yleisesti ottaen pigmenttimuste toimii hyvin lähes kaikilla papereilla, myös tavallisella kopiopaperilla. Se kuivuu nopeasti ja kestää paremmin kosketusta.
Väriainepohjainen muste vaatii usein pinnoitetun valokuvapaperin, jotta värit pysyvät kirkkaina eivätkä leviä. Tavallisella paperilla tulos voi näyttää haalealta ja epätarkalta.
Koska väriainepohjaiset musteet kuivuvat hitaammin, ne saattavat tahria herkemmin, mikä on syytä huomioida kaksipuolisessa tulostuksessa ja suurilla tulostusmäärillä.
Lisäksi osa kiiltävistä papereista ei sovellu pigmenttimusteelle yhtä hyvin, koska pinta voi jäädä mattamaiseksi tai tulosteen kuivuminen kestää kauemmin.
Olemme jo aiemmin selvittäneet, että kodinelektroniikkaliikkeestä ostettuna litra mustetta maksaa keskimäärin lähes 5 000 euroa.
Pelkkä mustekasetin tai -patruunan hinta ei kerro todellisia käyttökustannuksia. Palaamme tähän aiheeseen myöhemmin julkaistavassa blogijutussa, mutta paljon hankintahintaa tärkeämpi mittari on CPP (engl. cost per page), eli todelliset sivukohtaiset kustannukset.
On totta, että pigmenttimuste on litra- tai millilitrahinnaltaan hieman väriainepohjaista mustetta kalliimpaa, mutta toisaalta sitä myös kuluu tekstitulostuksessa vähemmän, tulosteet ovat usein laadukkaita ja jälki kestää pidempään valoa ja kosteutta.
Väriainepohjaiset musteet ovat usein edullisempia, mutta valokuvapaperi ja mahdolliset uusintatulosteet nostavat helposti kokonaiskustannuksia.
Monet valmistajat tarjoavat erityisesti pigmenttimusteista niin sanottuja XL- ja XXL-kasetteja, jotka sisältävät selvästi enemmän mustetta tavallisiin vakiokasetteihin verrattuna.
Ne on suunnattu käyttäjille, jotka tulostavat paljon, esimerkiksi toimistoissa ja kotitoimistoissa, joissa kasettien vaihtaminen usein vie aikaa ja keskeyttää työn. Suurempi mustemäärä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdellä kasetilla voidaan tulostaa huomattavasti enemmän sivuja, jolloin sivukohtainen tulostuskustannus (CPP) laskee selvästi verrattuna perusmalleihin. Lisäksi ne vähentävät kasettien vaihtotarvetta.
Otetaan esimerkiksi kolme eri valmistajan suosittua vakio- ja XL-kokoista kasettia:
Esimerkeissä on mukana sekä pigmentti- että väriainepohjaisia mustia musteita: Canonin ja HP:n mustat kasetit ovat pigmenttimusteita, kun taas Epson Claria Photo HD edustaa väriainepohjaista valokuvamustetta.
Jo tämän pienen, mutta edustavan otoksen perusteella, suurten valmistajien mustissa kaseteissa sivukohtainen hinta laskee XL-versioon siirryttäessä keskimäärin noin 34 prosenttia, ja Canonin kohdalla peräti 55 prosenttia.
Vain näiden kuuden mustekasetin otoksella, XL-kasetin käyttäjä säästää keskimäärin 4 senttiä jokaista tulostettua sivua kohden vakiokasetteihin verrattuna. Pitkällä aikavälillä ero kasvaa merkittävästi. Esimerkiksi 1 000 sivun tulostuksessa säästö on jo noin 40 euroa.
Laskelmat perustuvat Mustevertailun hintavertailussa näkyviin alimpiin hintoihin sekä valmistajien ilmoittamiin sivumääriin, jotka perustuvat yleisesti käytettyyn ISO/IEC 24711 -standardiin. Todellinen kulutus vaihtelee tulostettavan sisällön ja asetusten mukaan, mutta esimerkit kuvaavat hyvin suuntaa: korkeakapasiteettinen vaihtoehto on lähes aina edullisempi valinta paljon tulostavalle käyttäjälle.
Pigmentti- ja väriainepohjaiset musteet käyttäytyvät eri tavoin myös värinhallinnassa, mikä korostuu erityisesti valokuvien ja vaativan grafiikan tulostuksessa.
Lopputulokseen vaikuttaa aina koko tulostusketju – tulostin, muste ja paperi – ja niiden yhteistoimintaa ohjataan ICC-profiilien avulla. ICC-profiili määrittää, miten juuri tietty tulostin–muste–paperi-yhdistelmä toistaa värit ja miten näytöllä näkyvät sävyt muunnetaan oikein paperille.
Pigmenttimusteilla ICC-profiilin merkitys on usein suurempi kuin dye-musteilla, koska pigmenttipartikkelit heijastavat valoa eri tavalla kuin paperiin imeytyvä väriaine. Tästä syystä ammattimaisessa valokuvatulostuksessa ja arkistokelpoisissa tulosteissa käytetään lähes aina valmistajan tarjoamia alkuperäisiä ICC-profiileja, jotka on mitattu juuri tietylle muste- ja paperiyhdistelmälle.
Valmistajat ovat ottaneet nämä erot huomioon myös tulostimien rakenteessa. Monissa nykymalleissa käytetään hybridijärjestelmää, jossa musta teksti tulostetaan pigmenttimusteella ja värit väriainepohjaisilla musteilla. Näin saadaan yhdistettyä terävä ja kestävä tekstijälki sekä kirkas ja tasainen värintoisto.
Tällaisia hybridijärjestelmiä edustavat esimerkiksi HP 308 sekä HP 302 ja HP 302XL, joissa musta kasetti on pigmenttipohjainen ja kolmivärikasetti väriainepohjainen. Myös Epson Claria Home 29 ja 29XL on suunniteltu samalla periaatteella: musta muste on pigmenttimustetta ja muut värit (syaani, magenta ja keltainen) dye-musteita.
Pigmentti- ja väriainepohjaisen musteen valinta riippuu ennen kaikkea siitä, mitä tulostat ja kuinka paljon. Pigmenttimuste on paras vaihtoehto silloin, kun tulostat paljon tekstiä, tarvitset veden- ja valonkestävää jälkeä ja haluat asiakirjojen säilyvän luettavina vuosien ajan. Se sopii erityisesti työ- ja opiskelukäyttöön sekä tilanteisiin, joissa tulosteita käsitellään, arkistoidaan tai kopioidaan usein.
Väriainepohjainen muste on puolestaan omimmillaan valokuvien ja värikkään grafiikan tulostuksessa. Se tuottaa kirkkaammat värit ja pehmeämmät sävyliu'ut, ja sopii hyvin satunnaiseen kotikäyttöön silloin, kun tulostetaan pääasiassa kuvia laadukkaalle valokuvapaperille. Vastineeksi kestävyys ja vedenkesto ovat heikompia kuin pigmenttimusteella.
Käytännössä monille kotikäyttäjille paras ratkaisu on hybridijärjestelmä, jossa musta teksti tulostetaan pigmenttimusteella ja värit dye-musteilla. Näin saadaan yhdistettyä terävä ja kestävä tekstijälki sekä laadukas väritulostus ilman kompromisseja. Paljon tulostavalle toimistokäyttäjälle puhtaasti pigmenttipohjainen järjestelmä on lähes aina järkevin valinta, kun taas valokuvaharrastaja hyötyy eniten väriainepohjaisten musteiden värintoistosta.
